sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Marin kesäkurssin viikot 2 ja 3

Viikko2

Sunnuntai oli meillä vapaapäivä, joten päätimme tutustua paremmin Joškariin. Aiemmin olimme kävelleet lähinnä Kokšaga-joen rannalla, jonne Mari Elin presidentti on rakennuttanut Disneyländiä muistuttavan kaupunginosan, joka on todella hengetön. Iltapäivä näytti kauniilta ja lähdimme kävelemään Kokšaga-joen toisella rannalla sijaitsevaan Sombathäin kaupunginosaan. Joškar-Ola ja unkarilainen Szombathely ovat ystävyyskaupunkeja ja tästä syystä molempiin kaupunkeihin on perustettu toiselle kaupungille nimikkoalue. Sombathäi rakennettiin sosialismin aikana suoalueelle ja rakennusaika näkyykin selvästi, sillä rakennusten pääväritys on harmaa ja tunnelma on täysin toisenlainen kuin joen rannan absudistanissa. Alueella asuu todella paljon lapsiperheitä. Lapsia Joškarissa kuten myös muualla Venäjällä näkyy nykyisin aivan älyttömästi.

Kesken kävelyn sadepilvet alkoivat kerääntyä taivaalle ja tuossa tuokiossa vettä tuli niin paljon, että näimme parhaaksi juosta sadetta pitämään Kino Rossijaan. Pian vettä lainehti kaduilla niin paljon, että osa autoistakin jäi jumiin. Lopulta sade hellitti ja kävelimme takaisin majapaikkaamme.

Toisen viikon oppitunnit koostuivat pitkälti sanomalehtien luvusta sekä erilaisten lauseopillisten rakenteiden opiskelusta. Tässä vaiheessa opetus oli väihintään puoliksi mariksi. Oli hyvä, kun itse sai ehdottaa oppituntien aiheita. Yhtenä päivänä oppitunnilla kävi paikallinen nimistöntutkimuksen professori kertomassa Mari Elin paikannimistöstä.

Toisen viikon lauantaimatka suuntautui vuorimarien pariin Volgan toiselle rannalle. Matka Joškarista vuorimarien alueelle kulki Čuvassian kautta, jonka pääkaupungissa Čebokšarissa piipahdimmekin paluumatkalla. Ensin kävimme Volgan rannalla Kozmodemjanskissa etnografisessa museossa sekä matkamuistoja ostelemassa. Itse ostin tuohiset sandaalit junamatkoja varten. Ostosten jälkeen menimme Salamsolan kylään toiseen museoon sekä syömään paikallisia herkkuja kuten lettuja, hunajaa sekä piiraita.




Sunnuntaina vietimme lepopäivää nukkuen ja ystäviä tapaillen. Illalla päätimme vielä käydä soutelemassa joella ja ihailemassa auringonlaskua.

Viikko 3

Kolmannella viikolla ei ehditty opiskella erityisen paljoa tunneilla, koska keskiviikkona oli jo tentti. Viimeisellä viikolla opin kuitenkin kaikista eniten sillä tapasimme päivittäin marilaisia, joihin tutustuimme kurssin aikana.

Perjantaina kävimme Jalčikjärvellä uimassa saunomassa ennen kuin yliopiston johto jakoi meille diplomit perivenäläiseen tyyliin tv-kameroiden kuvatessa. Illalla kävimme Kremlissä Mari Kasissa eli Mari illassa. Ilta koostui tanssista ja laulusta. Jossain vaiheessa järjestäjät kuulivat, että tapahtumaan on tullut myös ne kuuluisat suomalaiset, jotka opiskelevat maria. Meidät pyydettiin lavalle laulamaan yleisön hurratessa.

Kolmen viikon marin kesäkurssi oli erittäin antoisa. Opin jo kommunikoimaan ainakin jotenkuten mariksi, löysin uusia tuttavia joiden kanssa voin netissä harjoitella marin puhumista sekä näin mielenkiintoisia paikkoja Marin maalla. Lisäksi annoin noin 5 haastattelua eri medioihin kuten Mari El-lehdelle ja marin kielisille tv-uutisille.

Lauantaiaamu alkoi paniikkipakkaamisella, kun sekä minun että Janin herätyskellot olivat menneet pois päältä ja heräsimme vasta, kun olisi pitänyt jo lähteä linja-autoasemalle. Tästäkin selvittiin laulamalla marilaisia lauluja pienessnä paniikissa. Lopulta ehdimmekin Kazanin bussiin ja sieltä sitten eteenpäin Pietariin. Näin alkoi minun kotimatkani vajaan 2kk mielenkiintoisten sugriseikkailujen jälkeen.

Paraikaa istun junassa Suomen rajalla ja jännitän onko kaikki tarvittavat paperit ja dokumentit tallessa. Vaikka olenkin viihtynyt hyvin Venäjällä, on mukava päästä Savoon levähtämään ennen muuttoa Inariin. Marin maalle tulee varmasti lähdettyä jatkossakin, mutta sitä ennen on kyllä opeteltava paremmin puhumaan maria. Meillä oli myös puhetta muiden kurssilaisten kanssa, että voisimme kirjoitella artikkeleita vertaillen eri marin ja suomen kielten piirteitä. Myös yhteisiä projekteja Joškarin ja Helsingin yliopistojen välille olisi syytä luoda.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Marin kesäkurssi viikko 1

Hetki edellisen kirjoituksen jälkeen päätin, että lähden pariksi päiväksi Pietariin, koska en ole tuohon vatjalaisten ja inkeroisten maille perustettuun suurkaupunkiin koskaan liiemmin ehtinyt perehtymään. Lähdin siis ostamaan junalippuja yöjunaan. Iloitsin saatuani ostettua liput venäjäksi sönkkäämällä. Itse junamatka meni mari-magyar szótária eli unkarilais-marilaista sanakirjaa sekä marin kielioppia lukiessa, sillä en oikein saanut unta hikoillessani helteisessä junassa.

Seuraavat pari päivää meni helteisessä Pietarissa pööpöillessä eli kulkiessa pitkin kaupunkia ilman sen kummempaa päämäärää. Kävin useammassakin kirkossa ja museossa mm. Kunstkamerissa (tai jotain sinnepäin), eli Venäjän vanhimmassa museossa. Museo on erittäin tärkeä osa museoiden historiaa, sillä se kuvaa hyvin museologian uusimpia suuntauksia parin sadan vuoden takaa. Samassa tilassa saattaa olla purkkeihin säilöttyjä ruumiinosia, epämuodostuneita vasikoita sekä perhosia. Toki museossa on paljon myös mielenkiintoista etnografiaa. Suosittelen museota kaikille. Lauantaiaamuna ennen junaan hyppäystä oli tarkoitus käydä vielä paikallisessa vodkamuseossa, mutta se sai jäädä tulevaisuuteen ajanpuutteen vuoksi.

Lauantaina iltapäivällä hyppäsin Kazanin junaan muiden fennougristien kanssa. Junamatka kesti noin vuorokauden, mutta matka meni nopeasti hyvässä seurassa nauttien hyvistä eväistä, laulaen ja katsellen ohi vilistäviä maisemia. Matkasimme koko päivän yhtä soittoa ennen pysähtymistä jaloittelemaan Kanašissa eli Čuvassiassa. Ylittäessä Volgaa retkiseurueemme yhteistuumin alkoi hoilata Frederikin tunnetuksi tekemää Volgaa Čuvassiasta ostetut tataarihatut päässä. Tovi Volgan ylityksen jälkeen olimmekin jo päätepysäkillä Tatarstanissa, jossa meitä vastassa oli pieni marilaisten joukko.

Tatarstanissa hyppäsimme pikkubussiin ja matka alkoi kohti Joškar-Olaa eli Mari Elin pääkaupunkia. Matkaa ei maisemien puolesta voi pitää mielenkiintoisena, mutta onneksi takapenkillä oli luettavana marilainen sarjakuva sekä joukko muita marin monisteita. Lisäksi saimme pelätä kuskimme ohitellessa uhkarohkeasti.

Maanantaiaamuna selvisi, että olen ainoa, joka ei aloita marin alkeiskurssilla. Täten aloitin marin jatkokurssilla yksin. Ensimmäinen viikko oli opetuksen puolesta erittäin intensiivinen ja väsyttävä, mutta samalla myös opettavainen. Oppituntien lisäksi kiertelimme kaupungilla ihmetellen maailman uusinta keskiaikaista keskustaa sekä annoimme haastatteluita Marin maan telkkariin. Eipä olisi uskonut pari vuotta sitten, että annan haastatteluita kielellä, jota en juuri osaa.

Lauantaina läksimme retkelle Morkin alueella. Päivä oli erittäin kuuma, joten oli mukava päästä perille päästyä uimaan ankkalampeen. Uintiretken jälkeen läksimme tutustumaan paikalliseen marien pyhään lehtoon. Lehto oli erittäin mielenkiintoinen, mutta ukkospuuskan vuoksi emme päässeet tutustumaan uhripaikkoihin.


Tämän jälkeen läksimme Čavajnuriin marin tunnetuimman kirjailijan Čavajnin museoon. Museon jälkeen ajoimme peltojen halki tutustumaan mehiläistarhaan. Marilaiset ovat kovia mehiläistenhoitajia, joten oli mukava päästä syömään hunajaa sekä muita mehiläisten tekemiä tuotteita.Myynnissä oli hunajan lisäksi myös hunajasimaa. Maistiaisten jälkeen aloitimme perinteisen marilaisen itikantappopiiritanssin, sillä ilma vilisi noita viheliäisiä lentäviä otuksia. Ainakin itse olin odottanut näkeväni itikoiden sijaan lähinnä mehiläisiä.

Illalliselle ajoimme toiseen kylään, jossa meitä vastassa oli marilainen perhe notkuvine ruokapöytineen. Oli mukava päästä perehtymään marilaiseen ruoka- ja tapakulttuuriin. Ruokailun ja maljojen jälkeen siirryimme kylänraitille tanssimaan ja laulamaan ennen lähtöä paluumatkalle. Paluumatkakin meni mukavan rattoisasti laulaen mariksi.




sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Kesäkuu Karjalassa

Olen miettinyt blogin kirjottamista jo pitemmän aikaa. Matkustelen paljon ympäri sugrimaailmaa, joten olisi mukava kirjoittaa itselle muistiin eri tapahtumia ja samalla kertoa ystäville omista kuulumisistani. Oli tarkoitus aloittaa blogi jo lähtiessäni Unkariin eli vajaa vuosi sitten kesällä, mutta syystä tai toisesta en sitten saanutkaan aikaiseksi. No nyt täällä Karjalassa oleskellessa ajatus on hautunut päässä ja vihdoin sain aikaiseksi rueta itse kirjoitustyöhön. Yhtenä kannustimena on tieto tulevasta mielenkiintoisesta vuodesta Inarissa opiskellen koltansaamen kieltä ja kulttuuria.

Tästä päästäänkin sopivasti kieliaiheeseen. Eli miksi päätin ainakin näin alkuun kirjoittaa ihan suomen yleiskielellä, enkä savoksi tai sillä kielellä minkä puhuma-alueella kulloinkin olen? Syynä tähän on se, että minulla on paljon ystäviä, jotka puhuvat suomea, mutta eivät välttämättä ymmärtäisi savvoo tai muita sugrikieliä.

Keväällä mielessäni alkoi kypsyä uusia ideoita tulevaisuuden varalle. Kesän päätin viettää Venäjällä.  Jo perinteeksi muodostuneitten Karjalan kenttätyömatkojen lisäksi päätin suunnata marin kielen ja kulttuurin kesäkurssille Joškar-Olaan. Hain myös Inarin Saamelaisalueen koulutuskeskukseen koltansaamen kielen ja kulttuurin linjalle ja sinne lopulta pääsinkin.

Nyt takana on jo kaksi nimestysmatkaa. Ensimmäinen nimestysmatka suuntautui Anuksen itälaidan kyliin kesäkuun alussa. Voisi sanoa, että siellä karjalan kieli on säilynyt paremmin kuin millään muulla alueella, jossa olen käynyt Karjalassa. Asutusnimistöä keräsimme aika mukavasti , mutta luontonimistöä saimme kerättyä melko kehnosti. Syynä on varmasti itse alue, joka on erittäin tasainen ja kaikkien kylien ympärillä on paljon peltoja. Toinen nimestysmatka suuntautui Kantalahden piiriin Murmanskin alueelle. Kävimme eri kylissä Vienanmeren rannalla ja läheisyydessä. Osa kylistä oli joko venäläis- tai pomorikyliä.

Nyt olen viikon ollut Petroskoissa. Olen käynyt Karjalan Tiedekeskuksen nauhoitearkistossa keräämässä materiaalia kandiani varten, jonka aiheeksi olen näin alustavasti suunnitellut saamelaisjälkiä Piäjärven ympäristön paikannimistössä. Materiaalia löytyi mukavasti työstettäväksi Inarin pitkiksi pimeiksi illoiksi.Olen myös viettänyt aikaa kavereiden kanssa.

Eilen juhannuspäivänä puolestaan kävin tutustumassa Kižin museosaaren hienoihin kirkkoihin ja muihin rakennuksiin.





Juhannusterveiset Petroskoista!